Viikon Smurffi: Smurffiina

Smurffiina tunnetaan vikkelistä kintuistaan ja blondista tukastaan. Eikä edes Miss Etelä-Saimaa pärjännyt tälle smurffille Miss OLS mittelöissä. 

 Mutta kun raksilan uimahalli kutsuu, unohtuu sievistely ja smurffiinasta tulee sekopäinen uimarismurffi..

Kun kunto ei koskaan lopu.. Lotta Wikstedt!

Salibandyyn pariin Smurffiina on päätynyt yläasteella, sillä halusi vaihtelua uintiin ja yleisurheiluun. Niinpä vaihtoehdoiksi muodostuivat jalkapallo, salibandy ja pesäpallo. Pitkien pohtimisten tuloksena ja jopa arpaa heittämällä Lotta päätyi sitten testaamaan salibandya ja hyvä niin! Osasyynä lienee se, että veli pelasi salibandya jo silloin, ja kukapa nyt ei veljestään mallia haluaisi ottaa. Lopulta muut lajit jäivät mutta salibandytaival sen kuin jatkuu. Varsinaisen pelaamisen Lotta aloitti vuonna 2009 OLS:in junioreissa. Valmentaja toimi jo tuolloin Meri ”Jospa” Joensuu.  Päällimmäisenä näistä ajoista ovat mieleen jääneet erilaiset turnausmatkat. Ruotsissa pelatusta turnauksesta saatiin kokemusta vaikka voitot jäivätkin, mutta sen sijaan Seinäjoen Piikki- ja Hese-Cup-turnauksista tytöt nappasivat ykköstilan. Smurffien reenirinkiin Lotta liittyi keväällä 2011 ja muistelee, että muiden perässä pysyminen oli silloin työn ja tuskan takana. Suoraan C-tytöistä Naisiin siirtyminen oli iso harppaus nuorelle pelaajalle. Lotta on kuitenkin kehittynyt matkan varrella huimasti ja lunastanut paikkansa smurffilaumassa. Omina vahvuuksinaan hän pitää fysiikkaa ja ulottuvuutta, tosin ulottuvuutta voisi kuulemma oppia hyödyntämään vielä paremmin. Eniten kehitettävää Lotta näkee pallollisessa pelaamisessa ja vahvan itseluottamuksen löytäminen olisi hyvä juttu.

 Pelikampausta ei tehdä yhtä hartaudella kuin missikisoissa, vaan Lotta tunnustautuu aika laiskaksi hiustenlaittajaksi. Niinpä perusponnari saa usein ajaa asiansa ja letti on jo luksusta. Alkulämmittelyssä suosikkiliikkeeksi nousee x-kierrot ja pelifiiliksen saa kattoon kuuntelemalla Avenged Sevenfoldin Hail to the Kingiä ja Linkin Parkin Catalyst-kappaletta. Kummempia pelipäivän rutiineja ei löydy, vaan aamureenien jälkeen aika kuluu syöden ja musiikkia kuunnellen, kunnes on aika kipaista taas hallille. Bussissa aika kuluu lähinnä nukkumalla aikaisten lähtöjen takia. Hereillä ollessaan Lotta muun muassa näprää puhelinta ja yrittää silloin tällöin tehdä kouluhommia. Paras palautumisjuoma löytyy useimmiten kaupan hyllyltä, sillä jauheiden sekoittelun Lotta jättää suosiolla muille. Tällä hetkellä parhaiten maistuu Valion ProFeel Suklaa. Lotta on päässyt kokeilemaan kentällä jokaisen paikan pelaamista, ja mieluisinta paikkaa on vaikea valita. Puolustajana pelatessa saa olla enemmän kosketuksissa palloon mutta hyökkääjänä taas pääsee käyttämään fysiikkaa ja juoksemaan enemmän. Lotta teki viime vuonna myös maalivahtidebyyttinsä kesäsarjassa ja reeneissä, ja myös se homma oli hauskaa vaihtelua. Vakavammissa peleissä hän jättää torjuntavastuun kuitenkin suosiolla   ”oikeille” maalivahdeille. 

 Salibandyuran hienoimpina hetkinä Lotta pitää toissakauden tyttöjen SM-pronssia sekä viime kevään naisten SM-pronssia.  Molemmissa tapauksissa aika, vaiva ja armoton työnteko palkittiin! Henkilökohtaisesti isoja juttuja ovat olleet myös pääsy Kastellin urheilulukioon sekä naisten harjoitusrinkiin. Puuta koputtaen Lotta toteaa, että suurempia vastoinkäymisiä ei vielä ole tullut. Pieniä iskuja ja loukkaantumisia, mutta niistä on aina selvitty nopeasti eteenpäin. Roolistaan smurffien pukukopissa Lotta paljastaa sen verran, että he ovat Tallun kanssa keskipenkin hallitsijoita. Kopissa on välillä sen tasoista juttua, että Lotta tyytyy vain kuuntelemaan, vaikkei ihan hiljaisimmasta päästä olekaan.  Lotta edustaa tälläkin kaudella naisten joukkueen lisäksi myös A-tyttöjen SM-sarjassa. Rooli junnujen joukkueessa on hieman erilainen, sillä vastuuta on tietysti enemmän. Lotta on kuitenkin aina oma itsensä, olipa kumman tahansa joukkueen mukana. Kauteen valmistautuminen on sujunut hyvin. Fysiikassa Lotta tuntee päässeensä hitusen eteenpäin ja pallotuntuma on selvästi parempi kuin viime vuonna tähän aikaan. Henkilökohtaisena tavoitteena kaudelle on kehittyminen pelillisesti. Lotta odottaa itseltään varmempia ja parempia ratkaisuja kentällä ja sitä kautta mahdollisuutta päästä pelaamaan kovia pelejä. Joukkueen tavoite on ilman muuta kirkastaa viime kauden pronssimitali, mutta se vaatii todella paljon töitä. 

Muissa urheilulajeissa Lotta mainitsee olevansa monipuolisesti keskiverto, tosin poikkeuksia ovat jalkapallo ja uinti. Jalkapallossa Lotta tuntee olevansa toivottoman huono ja niinpä se ei lukeudukaan lempialkulämmittelyihin.  Uinti taas on yksi Lotan ylpeydenaiheista. Vaikka tunnin uintitesti ei olekaan eniten toivotuin aamureeni, helpottaa kummasti kun tietää pystyvänsä uimaan yli 3000 metriä. Tässä lajissa Lotta onkin täysin ylivoimainen muihin smurffijengiläisiin verrattuna. Muutamilla tunti altaassa kuluu lähinnä hukkumisen välttämiseen, eikä tuskaa helpota aina niin kevyen näköisesti ohi kroolaava Smurffiina.  Lotan monipuolinen urheiluosaaminen on perua monipuolisesta harrastustaustasta. Lotta onkin kerennyt harrastamaan salibandyn, uinnin ja yleisurheilun lisäksi myös pesäpalloa, tanssia ja jalkapalloa (vaikka tätä ei kuulemma ikinä uskoisi). Lotta opiskelee siis Kastellin urheilulukiossa muutaman muun ”ahkeran” opiskelijasmurffin kanssa. Blondista tukastaan huolimatta Smurffiinaa pidetään tämän katraan fiksuimpana ja ahkerimpana jäsenenä ja koulutuloksetkin puhuvat puolestaan.  Parasta lukiossa opiskelemisessa ovat loistavat kaverit ja se, että opiskelutahtia voi säädellä omien kiireiden ja jaksamisen mukaan. Myös aamureenit ovat plussaa! Lotan most favourite subject on tietenkin englanti, sillä se on aina ollut Lotalle helppoa.  Englannintaitoa tarvittaessa smurffilauman jäsenet kääntyvätkin siis Lotan puoleen ja Miiakin oppii kopissa harva se päivä uusia englanninkielisiä sanoja. Tulevaisuuden ammatista ei ole vielä sataprosenttista varmuutta, mutta yksi mahdollinen vaihtoehto on Lääketieteellinen. Uskomme kyllä smurffilaumassa että Lotalla olisi todellakin potentiaalia tähän haastavaan kouluun ja ammattiin.   

Keittiön puolella Lotan bravuureita on omenapiirakka, joka on saanut aina kehuja, sekä perus ruskea jauhelihakastike. Täydelliseen aamupalaan kuuluu ehdottomasti kahvi. Kaikki muut kylkiäiset käyvät mutta kahvi on pääasia. Kahvin lisäksi Lotalta löytyy muitakin riippuvuuksia, kuten uskollinen Lumia ja tv-sarja The Big Bang Theory. Lemmikiksi Lotta haluaisi ehdottomasti kissan, sillä kotoa löytyy yksi sellainen ja Lotta haaveileekin hankkivansa oman kissan kunhan muuttaa pois kotoa. Kauneudenhoitotuote, jota ilman ei selviäisi, on ehdottomasti ripsiväri. Ripsari pelastaa kiireiset aamut ja aamureenien jälkeisen häsellyksen. Vapaailtoina parasta on rentoutua kavereiden kanssa, mutta jos ei millään jaksa lähteä minnekään on hyvien kirjojen lukeminen ihanaa. Lotan suosikkileffa on Haikein terveisin, sillä elokuva on koskettava ja näyttelijät huippuja. Ensimmäinen kerta elokuvan parissa kului puolestavälistä loppuun asti itkien. 

Lotan suosikkilomakohde vaihtelee fiiliksen mukaan, mutta talven kolkutellessa kelpaisi reissu Thaimaaseen, Floridaan tai johonkin muuhun aurinkoiseen paikkaan. Lomakohteen ehtoina ovat lämpö ja kunnon biitsi. Lotan lempivuodenaika on myös kesä, sillä silloin saa istuskella terassilla! Myös aurinko, ruskettuminen ja rannoilla istuskelu kavereiden kanssa kuuluvat kesän hyviin puoliin. Lotta ei ainakaan vielä haluaisi vaihtaa WhatsUp-ryhmää kirjeenvaihtorinkiin (vaikka kirjeenvaihtoringissä on taatusti paremmat jutut). Yhdeksi ylpeydenaiheekseen Lotta mainitsee sen, kuinka uskalsi laulaa ala-asteen joulujuhlassa Walking in the Air-kappaleen yksin koko juhlayleisölle. Jos sen sijaan karaokelavalle pakotettaisiin, Lotta esittäisi Lana Del Reyn Summertime Sadness-kappaleen.  Kotikaupunki Oulussa parasta on sen koko, sillä Oulu ei ole liian suuri city eikä myöskään ihan tuppukylä (paitsi ehkä Lindan mielestä). Parasta täällä ovat myös ihanat ihmiset ja Lotan tärkeimmät fanit ovatkin äiti ja iskä.

Ensi viikolla esittelyvuoron saakin itse Pattismurffi. Tämä smurffi tunnetaan kentällä ennen kaikkea näyttävistä suorituksista ja taitavista kiemuroistaan. Hän on myös ominut Kuopion Miken bravuurin kokonaan itselleen. Kentän ulkopuolella Pattismurffi kerkeää armottoman bodaamisen ohella myös hauskuuttaa muita smurffeja muun muassa mielenkiintoisilla lauluilla. Kehotamme siis pysymään kanavalla! Älkääkä suinkaan unohtako smurffien tulevaa kotiottelua sunnuntaina! Tämän matsin jälkeen smurffilauma nimittäin suuntaa etelän kiertueelle ja kotikaukalossa nähdään seuraavan kerran vasta keskiviikkona 20.11.  

Smurffien kuulumisia

Smurffit siis päihittivät viimeisimmissä otteluissaan TPS:n ja Sheriffsit selkein lukemin 10-1 ja 10-3. Kristiina ”Laituripari” Kauppila raatoi ja loisti tuttuun tapaansa smurffien ykköstähtenä. Varmalla ja rauhallisella pallollisella pelaamisella hurmasivat Linda ”Lämppäguru” Pitkänen ja Ella ”Nalle vai Sika” Joona. Suuria ilonaiheita olivat myös Julia ”Junnu” Turusen hattutemppu sunnuntaina sekä Maarit ”Megafoni 2” Kettusen ensimmäiset liigamaalit. Niinikään tuttuun tapaansa mieleenpainuvia hetkiä tarjosi Elina ”Taitotallu” Halonen sekä kentällä viipottaessaan että muuten touhutessaan. Tallu muun muassa muisti hienosti yhden smurffien perusajatuksen ”Jos päätät kaatua niin kaadu näyttävästi” ja vei koko laidan mennessään. Viikonlopusta jäi siis käteen 20 tehtyä maalia, 4 pistettä ja kasa onnistumisia. Pelin taso kuitenkin vaihteli aivan liikaa ja smurffilaumalle jäi myös paljon parantamisen varaa.  Siispä viime viikko jatkui armottoman reenaamisen merkeissä.

 

Tunnelmia peleistä! kuvat: Jari Turunen

Maanantaina vietettiin ansaittua vapaapäivää, mutta tiistaina jo jatkui työnteko. Viikonlopun pelejä analysoitiin ja oppia otettiin sekä hyvistä suorituksista että virheistä. Lajiharjoituksissa keskityttiin erityisesti viisikkotekemiseen. Tällä viikolla reeneissä olivat mukana myös junnusmurffit, sillä heillä oli pelejä myös seuraavana viikonloppuna, kun taas vanhemmat smurffit saivat lepäillä silloin ruhtinaalliset kaksi päivää. Viikon suurinta draamaa ja jopa terapiantarvetta aiheuttivat Hantan pimahtanut puhelin sekä Krissen muutaman päivän pakkolepo. Viikonlopun palauttavat sekä Hantan väliaikainen (vai pysyvä?) liittyminen kirjeenvaihtorinkiin kuitenkin auttoivat ja molemmat pelaajat ovat toipuneet kokemistaan traumoista.  Smurffien pukukopissa on myös alkanut toimia ahkera reseptienvaihtokerho, mutta muuten jutut ovat olleet taatun huonotasoisia läpi viikon. Pukukopin tunnelmia ennen lenkille menoa: puhelimen näpräystä, mainosten jakamista ja hei, näin me mainostetaan!

Torstain fysiikkareeneihin osallistui ainoastaan vanhempi osasto joukkueesta, sillä junnut latailivat akkujaan viikonlopun koitoksia varten. Jukin ohjauksessa tehtiin juoksuja, koordinaatioita, reaktiolähtöjä, lihaskuntoa, nopeusvoimaa, kuntopallojuttuja ja lisää juoksuja. Monipuolinen fysiikkarupeama meni nopeasti mutta tuntui seuraavana päivänä kaikilla. Palautteluissa tarinoivat ja hihittelivät yliväsyneet mutta tyytyväiset smurffit.  Muutamia otoksia torstailta: 

Perjantaina jatkettiin taas lajin parissa ja ison joukon voimin. Peleihin valmistautuvat juniori-ikäiset ottivat mittaa mummo-osastosta useammassakin pelimuodossa. Kokemus vei tällä kertaa voiton mutta junnut saivat hyviä onnistumisia viikonloppua varten. Nämä hyvät otteet jatkuivatkin Lappeenrannassa, sillä pikkusmurffit saalistivat täydet neljä pistettä!

Tällä viikolla isoimmat smurffit ovat ehtineet jo Raksilan triathlonille, jossa juostiin, uitiin ja vesijuostiin kuin viimeistä päivää. Edes pohjoisen pakkaset ja lumet taikka uimahallin mummot eivät hidastaneet joukkueen menoa! Tänään jatketaan lajiharjoitusten parissa ja valmistautuminen kohti viikonlopun peliä alkaa toden teolla.

 Sunnuntaina siis OLS Naiset kohtaa Erä III:n Linnanmaalla kello 15.00. 

Jatkaako OLS tappiotonta putkeaan?  Viekö Kauppila taas veikkauspisteet? 

Tervetuloa katsomaan ja kannustamaan Smurffit voittoon! 

TJ1!

Kun vanhusosasto jää viettelemään varhaiseläkepäiviään Ouluun lähtee junnuosasto reissun päälle. Tänä viikonloppuna pakettimatka oli varattu Lappeenrannan suuntaan matkustusvälineenä kaksi minibussia ja yöpaikkana kasarmin pehmeät vaahtomuovipatjat. 

Matkaan lähdettiin (yllättäen) urheilutalolta vasta kahdeksalta. Ja tottakai rutiineita ei voitu muuttaa, joten erään herra päävalmentajan kello näytti lähtöajan suhteen taas hieman eriä kuin muiden.. Siis give me a break. 

Pienten lumipyryjen ja hyvien juttujen siivittämänä matka taittui oikeinkin rattoisasti. Ja kukapa oisi arvannutkaan, että pysähdyspaikkoina toimi tittidididii ABC! Tällä kertaa mm. Mikkelin yksilö.

                                                                                                                 

Noh, masu täynnä jatkettiin taas matkaa ja kohta oltiinkin perillä Lappeenrannassa. Siellä meitä vastassa oli Hämeenlinnan -oi sen ikuisen auringon, valon, lämmön ja kaiken hyvän ja kultaisen- kaupungin tytöt (justjoo..). Selvennykseksi siis, että A-tyttöjen joukkueessa tänä vuonna pelaa rinnakkaisedustuksella kymmenisen tyttöä Hämptonin seudulta.

Joukkue oli siis vihdoin kasassa ja kaikki 20 tyttöä siirryimme hallille valmistautumaan peliin. Peruslämppien ja pelikuvioiden jälkeen pilli vihelsi klo 18.30 pelin NST Futurea vastaan käyntiin. 

Ensimmäinen erä oli tällä kertaa vihreäpukuisen joukkueemme hallintaa. Maaleilla ei kuitenkaan iloiteltu liiemmin, paikkoja nimittän olisi ollut enempäänkin kuin kahteen Julian ja Sallan tekemään. Nst onnistui kerran ylivoimalla aivan erän lopulla joten tulostaululla tilanne 1-2. Toinen erä mentiin maaleitta. Kolmannessa erässä Nst tuli tasoihin 2-2, mutta Hämeenlinnan ihmetyttö Roosa nakkasi heti luun kurkkuun ja lopputulokseksikkin jäänyt 2-3 komeili taululla tarkoittaen siis meidän voittoa!!

Pelin jälkeen perusruokailut ja matka jatkui kassulle nukkuhommiin!

                                    

Huomenna vastassa JoKa eli aivan uusi tuttavuus Joutsenosta. Innolla ja jännityksellä siis oottelemaan peliä! Ensiksi nyt kuitenki ootellaan aamupalaa ja mmmmm toivonmukaan hyvännäkösiä inttipoikia siellä ;)

Hyvää lauantaiyötä toivottaa junneroiset täältä Lappeenrannasta, aamulenkki mielessä pistetään silmät kiinni.

P.s. Illan parhaat jutut on sitten revitty tästä ^                       

Viikon Smurffi: Artistismurffi

Artistismurffi omaa siis joukkueen kauneimman lauluäänen ja hänet tunnetaan pallovarmuudestaan smurffien puolustuslinjassa.

Hallelujah .. Pia Lipponen!

Pian tie salibandyn parissa on alkanut jo ala-asteen sählykerhosta. Sählykerhoon innostus syntyi muiden kavereiden esimerkistä ja olipa Pia myös ollut useaan otteeseen seuraamassa isänsä otteita salibandykaukaloissa. Reikäpallon perässä juokseminen on tuonut niin paljon hyviä kokemuksia ja muistoja, ettei loppua näy. Sählykerhon jälkeen Artistismurffi on edustanut Muonion Monstereita sekä Rovaniemen NSB:tä. Sen jälkeen matka vei Rovaniemen toiseen joukkueeseen RSB:hen, jossa tuli lopulta vietettyä neljä kautta. Junnuajoilta päällimmäisenä mielessä ovat mukavat pelireissut, jotka suuntautuivat jos jonnekin päin Suomea ja vastassa oli mitä mielenkiintoisimpia sakkeja. Myös autot ovat aiheuttaneet muutamia jännittäviä tilanteita pelimatkoilla. Kerran jarrut eivät olleet ihan toimintakunnossa ja joskus autoon on pitänyt vääntäytyä sisään pikkuisesta taka-ikkunasta, kun ovet eivät auenneet. Näiden jännittävien aikojen jälkeen Pia saapui smurffilaumaan vuonna 2011. Ensimmäinen kausi sujui ainoastaan harjoittelun merkeissä mutta toisella kaudella kutsuivatkin jo liigaottelut.

Omia vahvuuksiaan Pia ei suostu paljastamaan ja väittää, ettei hänellä sellaisia muka olekaan.(Tämähän ei pidä paikkaansa) Kehitettävää hän sen sijaan keksii ja eniten Pia haluaisi parantaa fysiikkaa ja nopeutta. Suursmurffin lausahdus ”Ethän sä mikään raketti oo” on ilmeisesti käynyt tutuksi. (niin on tosin muutamille muillekin!) Artistismurffin pelikampaus vaihtelee sen mukaan ollaanko koti- vai vieraskaukalossa. Tämä johtuu siitä, että kotipeleihin hiukset on helppoa suoristaa mutta vieraspeleissä suoristinta ei ole mukana. Niinpä kotipeleissä toimii ponnari ja vieraspeleissä kiharapilvi talttuu parhaiten nutturalla. Alkulämmittelyissä Pia nauttii eniten tikkaiden juoksemisesta ja hyppimisestä. Biisejä, joilla saa pelifiiliksen kattoon, on kuulemma monta, mutta musiikin tulisi olla ennen kaikkea menevää ja mahtipontista. Ennen jokaista peliä pitää kuunnella ainakin Arionin Lost ja Rudimentalin Waiting All Night. Pelipäivän rutiinit ovat hyvinkin normaaleja eli syömistä, hyvän musiikin kuuntelua ja kamojen pakkailua.

Salibandyuran hienoimpiin hetkiin Pia mainitsee tietysti SM-pronssin sekä juniorivuosilta pääsyn Pikku-Pohjola Cupin AllStars-kenttään. Myös Pian vaikein vastoinkäyminen liittyy loukkaantumiseen, sillä junnuaikoina nilkka meni pelissä ympäri ja se jouduttiin lopulta leikkaamaan. Kuntoutusjakso oli turhauttavaa aikaa. Smurffien pitkääkin pidemmillä bussimatkoilla Pia kuluttaa aikaa nukkumalla paljon. Uni maistuu etenkin silloin kun bussinpenkiltä onnistuu löytämään hyvän asennon. (Tässä smurffit alkavat olla jo aika hyviä) Muuten aika kuluu muiden kanssa jutellen ja netissä surffaillen. Muiden smurffien tavoin Pian yritykset tehdä koulujuttuja pelimatkoilla ovat olleet tuloksettomia. Rooliaan smurffien pukukopissa Pia kuvailee siten, ettei ole äänekkäin pelaajista mutta pyrkii olemaan iloinen ja kannustava muita kohtaan. (Ihana Pia!)

Pian mielestä parasta puolustajan paikalla pelaamisessa on se, että näkee koko kentän tapahtumat. Myös kaksinkamppailut kulmissa ovat mukavia. Parhaaksi palautumisjuomaksi Pia valitsee ProFeelin Suklaan. Tähän kauteen valmistautuminen on sujunut hyvin muuten, mutta heti toisissa yhteisissä reeneissä nilkka sai ikävästi osumaa. Tämän takia Pia joutui olemaan pari viikkoa sivussa, mutta sen jälkeen päässyt taas hyvin vauhtiin mukaan. Tavoitteena tälle kaudelle on kehittyä mahdollisimman paljon ja saada entistä enemmän onnistumisia niin reeneissä kuin peleissäkin. Pia haluaa myös olla mahdollisimman paljon hyödyksi omalle joukkueelleen.

Kun siirrytään salibandysta muihin urheilulajeihin, Pia myöntää olevansa aika hyvä myös kaukalopallossa. Harmillista tosin on, ettei sitä pääse enää usein kunnolla pelaamaan. Toivottoman huono Pia uskoo olevansa jalkapallossa, sillä jalat ja pallo eivät vaan tunnu sopivan yhteen. Aiemmin Pia on harrastanut myös show-tanssia ja hiphoppia. Pianoa on tullut soitettua kahdeksan vuotta ja Pia on myös toiminut soitonopettajana pari vuotta lukioaikanaan. Välillä Pia myös lauleskelee, tosin nykyään lähinnä Muoniossa tai joissain juhlissa. Oulun kotonaan hän ei kuulemma uskalla laulaa, sillä epäilee, että naapurit eivät ilahtuisi. (Me sen sijaan epäilemme, että naapurit nimenomaan ilahtuisivat, jos musiikin päälle yhtään ymmärtävät) Smurffijengin tietoisuuteen Pian laulutaito tuli Muonion leirillä, kun Pia esiintyi kotonaan pianon säestyksellä ja sai muun joukkueen haukkomaan henkeään sekä kyynelehtimään upealla esityksellään. Pia myöntääkin yhdeksi ylpeydenaiheistaan sen, että sai suuren osan joukkueesta itkemään ihan vaan laulamalla.

Pia opiskelee Oulun Yliopistolla taidepainotteisessa luokanopettajakoulutuksessa. Parasta siellä opiskelussa on se, että saa tehdä itse paljon eikä tarvitse pelkästään istua naama kiinni kirjassa ja lukea. Varsinkin tänä vuonna, kun Pia aloitti musiikin sivuaineen, kuluu suurin osa kouluajasta musiikin parissa ja pianoluokissa. Opettajaksi Pia haluaa, koska työ on haastavaa mutta antoisaa. Koskaan ei tiedä millainen päivä on edessä. Sijaisuudet ja koulussa työskentely ovat myös antaneet hyviä kokemuksia ja vahvistaneet ammatti-intoa. Kokkaus ei sen sijaan ole Pialle yhtä luontevaa kuin musisointi. Bravuurikseen hän kuitenkin nimeää uunilohen ja oikean perunamuusin. Täydellistä aamupalaakaan hän ei alkaisi itse kokkailemaan vaan hotellin aamupala vie voiton. Koukussa Pia myöntää valitettavasti olevansa iPhoneen. Talvella tämä tärkeä kapula katosi reiluksi viikoksi ja silloin oli orpo olo. Onneksi joku ystävällinen ihminen oli vienyt sen poliisiasemalle ja kaikki päättyi onnellisesti. Tärkeä juttu Pialle on myös oma koira Jena. Valitettavasti Jena asustelee kuitenkin Muoniossa, sillä Oulun asuntoon ei saa lemmikkejä tuoda ja Muoniossa on koiralle paljon enemmän tilaa ja luontoa ympärillä.

Pia keksii monia hyviä tapoja rentoutua, sillä välillä on mukavaa viettää aikaa kavereiden kanssa ja välillä taas lösähtää itsekseen sohvalle katsomaan leffaa. Jos aikaa on paljon, myös Muonioon matkustaminen on hyvä vaihtoehto. Parhaimmaksi elokuvaksi Pia valitsee Moulin Rougen eli yllättäen musikaalin. Tällä hetkellä artisteista parhaiten toimii Jessie J ja etenkin neidon live-vedot ovat huikeita. TV-ohjelmista paras on Teho-Osasto, vaikkakaan Pialla ei ole mitään tietoa, tuleeko se enää telkkarista. Pian lempivuodenaika on kesä, sillä silloin on lämmintä ja ulkona on mukava viettää aikaa. Vilukissana Pia ei kestä yhtään kylmää. Siispä lempimatkakohde olisikin Thaimaa tai Bali, kunhan vaan lämpöä ja valkoista hiekkaa riittää. Parasta sen sijaan Oulussa on kesä, sillä silloin on lämmintä mutta ei itikoita. (Muonion kesässä niistä saa ilmeisesti nauttia) Muoniossa parasta on kaikki tutut ihmiset sekä se, että pienuudestaan huolimatta siellä voi tehdä vaikka mitä. (Smurffitkin pääsivät joukolla testaamaan koskenlaskua!) Myös luonto on yksi pohjoisen kylän parhaista puolista.

Tähän mennessä muilta smurffeilta on tiedusteltu, että mitä he laulaisivat pakon edessä karaokessa. Tätä smurffia ei onneksi karaokeen tarvitse pakottaa, niinpä tiedustelin ihan vaan lempikaraokekappaleita. Pialta irtoaisi muun muassa Natasha Bedingfieldin Soulmate tai Adelen Someone Like You. Pian mielestä dueton laulaminen olisi siistiä esimerkiksi Cheekin tai Chester Benningtonin kanssa. Hän on myös yrittänyt houkutella toista Muonion ihmettä eli Riiviösmurffia kanssaan laulamaan, mutta tuloksetta.  Tärkeimmiksi faneikseen Pia mainitsee äidin, isän ja siskon, sekä siskon lapset.

Seuraavalla viikolla esitellään smurffijengin oma Smurffiina. Smurffiina on muun muassa voittanut himotun Miss OLS-tittelin. Hänet tunnetaan myös joukkueen parhaana uimarina sekä kentällä hän on yksi joukkueen nopeimmista kiitureista. Ensi viikolla nähdään myös kurkistus Smurffien harjoituksiin! 

Miia Murtorinne

#15 Miia Murtorinne

1. Lempinimi: Mikke, maikkeli, mimi
2. Syntymävuosi: 1991
3. Kätisyys: left
4. Entiset seurat: sb welhot
5. Eläin, joka kuvaa pelityyliäsi: Pantteri
6. Kun pysähdymme ABC:llä, mitä herkkuja 
syöt: kanapasta, jälkkärinä ehdottomasti 
kinder bueno
7. Mitä opiskelet/Ammatti: Just nyt elämän 
koulu
8. Lemppari vieraspelikohde: Tampere
9. Erikoistalenttisi: Tavaroiden jatkuva 
hukkaaminen
10. Kerro jotain, mitä kukaan muu ei vielä 
tiedä: Minä tyttö oon istunu Selänteen 
Teemun sylissä.

Kapteeniston kommentit: Kuopion Mikael 
Granlund ilman veiviä. Pelaa kieli keskellä 
suuta ja on aina viimeisenä bussissa, koska on 
ainut joka huolehtii puhtaudestaan (omasta mielestään). 

Jukka Latva-Rasku

Jukka Latva-Rasku

1. Lempinimi: Juki 
2. Syntymävuosi: 1974 
3. Aiemmat seurat/ketä valmentanut: Olen 
valmentanut useita urheilijoita ja 
urheilujoukkueita useista eri lajeista. 
4. Eläin, joka kuvaa tyyliäsi valmentaa: puuma5. Kun pysähdymme ABCllä, mitä herkkua 
syöt: En ole mukana reissuissa, joten pyrin 
välttämään ABC:n herkkuja. 
6. Ammatti: valmentaja 
7. Lemppari vastustaja: kaikki käy 
8. Erikoistalenttisi: ei ole Kerro jotain itsestäsi, mitä kukaan ei vielä tiedä: minussa ei ole 
mitään, mitä joku ei jo tietäisi 

Kapteeniston kommentit: Vieläkin 
viimevuoden pronssimitalia etsivä 
fysiikkavalmentaja tunnetaan myös 
Jupsukkana. Jukkaa kiinnostavat myös 
naisten huolet valmentamisen ohella ja 
hänelle voi kertoa olevansa väsynyt. Ehdottomasti valmentajista lempein.

Velu Taipaleenmäki

Velu Taipaleenmäki

1. Lempinimi: Vanhat kaverit puhuttaa vepinä ja jotku jopa velberiksi, mutta 
2. Syntymävuosi: 2.4.1966
3. Kätisyys: Vahva lefti tiukan paikan tullen 
molemmilla käsillä
4. Aiemmat seurat: Ols, OTP, 
Kiimingin Capitals, Oululahden Reipas
5. Eläin, joka kuvaa tyyliäsi valmentaa: 
Krokotiili kuivalla maalla
6. Kun pysähdymme ABC:lla, mitä herkkuja 
syöt: Kristallipulla kahvit
7. Ammatti: Bitumieristäjä ja kokki
8. Lemppari vieraspelikohde: Jyväskylä
9. Erikoistalenttisi:
10. Kerro jotain itsestäsi, mitä kukaan ei vielä
 tiedä:

Kapteeniston kommentit: Valmennuksen keltanokka. Omaa jääkiekkotaustan, ainakin 
lämärireeneistä päätellen. Lämäri onkin Velun erikoisosaamista. Omistaa myös hyvän tanssitaidon.

Karo Kuussaari

Karo Kuussaari

Lempinimi: KOOMA ,ei siis 
karpo! 
Syntymävuosi: MITÄ SE TEKEE KUN ON 25v? 
Aiemmat seurat/ketä valmentanut:TRACKERS, OLS M, N, T 
Eläin, joka kuvaa tyyliäsi valmentaa: JÄÄKARHU 
Kun pysähdymme ABCllä, mitä herkkua syöt: LIHAPULLAT 
Ammatti: VALMENTAJA 
Lemppari vastustaja: SB PRO, RUOTSI 
Erikoistalenttisi: KIELI 
Kerro jotain itsestäsi, mitä kukaan ei vielä tiedä: OLEN OIKEASTI LEPPOISA 
KAVERI 

Kapteeniston kommentit: Hopeakettu, Karpo, jolla on paljon asiaa. Johtaa 
joukkuetta pettämättömällä tyylitajullaan ja värikkäillä housuillaa. Puhuu 
suoraan niin kuin asiat on, eikä säästele sanojaan reeneissä, eikä peleissä.

Essi Taipaleenmäki

Essi Taipaleenmäki

1. Lempinimi: Eke
2. Syntymävuosi: 28.5.1998
3. Kätisyys: left
4. Aiemmat seurat: ei ole
5. Eläin, joka kuvaa pelityyliäsi: Goala
6. Kun pysähdymme ABC:llä, mitä herkkuja 
syöt: kanapasta
7. Mitä opiskelet/ Amatti: Koululainen
8. Lemppari vieraspelikohde: Helsinki
9. Erikoistalenttisi: Hiusten letitys!
10. Kerro jotain itsestäsi, mitä kukaan ei vielä 
tiedä: mutsi kysy luuleksä olevas james bond 
sanoin emmätiiä mut jotain samaa meis on!

Kapteeniston kommentit: Polvivaivoista
kärsinyt tulevaisuuden lupaus. Treenaa 
joukkueen mukana. 

Paula Salmijärvi

#2 Paula Salmijärvi

1. Lempinimi: pale 
2. Syntymävuosi: 1997 
3. Kätisyys: right 
4. Aiemmat seurat: aina olssilainen 
5. Eläin, joka kuvaa pelityyliäsi: koira 
6. Kun pysähdymme ABC:llä, mitä herkkuja 
syöt: vuohenjuustobroileri
7. Mitä opiskelet/ Ammatti: lukiolainen 
8. Lemppari vieraspelikohde: hesa 
9. Erikoistalenttisi: syöminen 
10. Kerro jotain itsestäsi, mitä kukaan muu ei 
vielä tiedä: mulla on aina oma karaoke ja disco ku kuuntelen yksi musaa! 

Kapteeniston kommentit: Fyysinen rightin 
pakki joka on noussut junnuista ainakin 
reenirinkiin tälle kaudelle. 

Jonna Virkkunen

#45 Jonna Virkkunen

1. Lempinimi: Jomppe
2. Syntymävuosi: 1999
3. Kätisyys: left
4. Aiemmat seurat: merikoski
5. Eläin, joka kuvaa pelityyliäsi: kärppä
6. Kun pysähdymme ABC:llä, mitä herkkuja syöt: kanapasta
7. Mitä opiskelet/ Ammatti: peruskoulussa
8. Lemppari vieraspelikohde: helsinki
9. Erikoistalenttisi: nukkuminen
10. Kerro jotain itsestäsi, mitä muut eivät vielä tiedä: lempi nhl joukkueeni on detroit red wings

Kapteeniston kommentit: Superjunnu, joka 
pienestä koostaan huolimatta on osoittanut 
pärjäävänsä myös naisten mukana.

Laura Liimatta

#32 Laura Liimatta

1. Lempinimi: ei ainakaan loora! :D
2. Syntymävuosi: -95
3. Kätisyys: left
4. Aiemmat seurat: Himangan Pallo
5. Eläin, joka kuvaa pelityyliäsi: hirvi?, gaselli
6. Kun pysähdymme ABCllä, mitä herkkua
 syöt: noutopöytä tai kanapastaa
7. Ammatti/Mitä opiskelet: ylioppineeksi 
kastellissa
8. Lemppari vieraspelikohde: selvinee kauen mittaan
9. Erikoistalenttisi: syöminen paljon ja hitaasti!
10. Kerro jotain itsestäsi, mitä kukaan ei vielä 
tiedä: nukun ympäri vuoden villasukat jalassa
 
Kapteeniston kommentit: Ulottuva uusi 
tuttavuus Pohjanmaalta, joka on alkukaudesta todistanut pärjäävänsä salibandyliigan 
vauhdissa.